Historia

KAUDET 2013 ja 2014

Kaudet 2014 noudattelivat edellisvuosien runkoa. Junnujoukkueita oli em. kausilla useita eri ikäryhmissä. Junnut osallistuivat eri turnauksiin. Pelattiin fudista, jääkiekkoa, pidettiin hiihtokilpailuja. Tapahtumia oli monenlaista, joista mm. Hankifutisturnaus sekä 2014 elokuussa debytoinut Supertele-turnaus olivat monen mieleen hauskoina ja mukaansatempaavina tapahtumina.

Kausi 2015 on jo käynnissä. Hienona uutuutena ja ehkäpä toteutuukin, niin naiset/tytöt ovat kasaamassa joukkuetta naisten 7 v 7 sarjaan. Miehilläkin on siinä ja siinä saako joukkuetta pitkän tauon jälkeen piirisarjaan. Joka tapauksessa junnujoukkueita muutama myös kaudella 2015 lähtee ihan piirisarjakoitoksiin ja toki tarkoitus on osallistua mm. Ylivieska Cuppiin toukokuussa. Tapahtumina tulossa ovat ystävyysottelut niin junnuissa kuin miehissäkin Pihtiptaalaisia vastaan, hiihtokilpailut Muholassa, Hankifutisturnaus, Muholan piiriturnaus, SuperTele-turnaus, ystävyysotteluja, haasteoteluja jne...

KAUSI 2012

Olipahan se melkoista menoa myös vuonna 2012. Pitkästi toistasataa pelaajaa eri junnu- ja miesjoukkueissa. Naisetkin jonkin verran potkiskelivat omaksi ilokseen ja kunnon ylläpitämiseksi.

Kaudelle 2012 lähdettiin F8-, F9-, E10-, E11-, D13- ja B-junnujen joukkueella sekä miesten edustusjoukkueella. Iso ja loistavan tervetullut muutos aikaisemmille kausille, että Ossin ja Ilkan tueksi vetopuolella kaudelle 2012 innostuivat innokkaat ja varsin energinen naiskaksikkomme Hanna ja Helena. Lisäksi Henkka ja Sampo liittyivät 100- rosenttisesti vetopuuhin. Ja nähtiin mm. Muholan piiriturnaukseksessa vetopuuhissa junnujen kanssa muutamat vanhemmatkin. Tämä oli yksi kauden hienoimmista jutuista ilman muuta!

Pienimmät junnut pelasivat muutamia erillisiä ystävyysmatseja sekä piirisarjan neljä turnausta. Hienon lisän kaudelle 2012 toivat Pihtiputaan F-junnuikäiset junnut, joiden kymmenpäinen junnujoukkonsa liittyi auttaamaan MJK:n junnuja piirisarjojen peleissä ja yksittäisissä turnauksissa. Muutaman kerran sitten pelattiin ihan keskenäämme parit matsit. Pienimmille junnuille järjestyi vielä aivan kauden loppuun jo lähes talven kynnykselle ylimääräinen fudisturnaus Viitasaaren hallille, jossa vierailivat mm. todella taitavat JyPKin F8-tytöt.

D13 -junnut pelasivat kauden pelaten tasaisia matseja ja varsinkin kotonaan laittoivat nimekkäitä ja perinteikkäitä vastustajia sen verran ahtaalle periksiantamattomuudellaan ja taistelemisella, että jos ei ennen Muholan vierailua ollut tietoa missä moinen paikka sijaitsee tai ylipäätään Kinnulan kunta, niin nyt kyllä tietävät ihan varmasti ja varmasti siellä jossain jutellaan, että muistatteko, kun kerran tai usemminki käytiin pelaamassa Muholassa. Kotiyleisömmekin näissä matseisssa, kuten kaikissa kesän matseiia aivan omaa luokkaansa.

Kauden mielenkiintoisimmista joukkueista oli ilman muuta B-pojat. Kovasti arvostusta joukkuetta kohtaan lisää se, että tämä oli poikien itsensä kasaama joukkue. Ennakkoon oli tiedossa, että varsin pienilukuinen joukkio joutuu tiukoille kauden mittaan ja se, että voidaanko kausi viedä kunnialla loppuun olisi jo melkoisen työn takana. Pojille haluttiin kuitenkin antaa mahdollisuus kokeilla. B-junnumme, jotka vielä kaiken lisäksi olivat 1-2 vuotta "liian" nuoria tähän ikäluokkaan joutuivatkin melkoiseen testiin kun vastaan asettuivat alueen huippujoukkueet Pietarsaaren Jaro ja FC YPA. Ekaan matsiin mentiin muutaman treenikerran jälkeen ja siitä taival alkoi. Kesän yksi upeimmista ensimmäisistä puoliajoista pelattiin Muholassa kesäkuun alussa, jossa Jaro joutui todella koville ja oli ajoittain hätää kärsimässä hurjasti taistelleiden ja tsemppaavien B-junnujemme kanssa. Urhokkaasti yrityksestään huolimatta B-poikien oli kuitenkin loppukesän pelinsä luovutettava mm. loukkaantumisten takia. Joukkueen runko oli liian pieni, eikä muutamia poisjääntejä millään kestänyt. Harmi sinänsä.

Miesten edustusjoukkue lähti kauteen runsaslukuisena ja joukkueeseen tuli paljon uusia pelaajia. Lohko missä MJK:n miesten edustusjoukkue pelasi oli tasainen ja muutama juttu sinne tai tänne, niin tiedä vaikka joukkue olisi pelannut tosissaan noususta ylemmälle sarjaportaalle. Alkukaudesta pikkasen tuli annettua tasoistusta ja vaikka kauden viimeiset pelit olivatkin hyviä, niin tuloksena oli lopulta lohkon jumbosija. Lohkon voitti ansaitusti ja selkeästi lohkon paras joukkue kaikki mittapuut lukien oli Kannuksen Ura. Miehet kävivät myös esiintymässä loistavasti Kaustisen Kanttarelliturnauksessa heinäkuussa, jossa loppuottelupaikka oli tosi lähellä. Siellä hyvin edustamassa ollut joukkue oikeastaan loi hyvän sykkeen loppukauden hyville esityksille.

Kaudella 2012 MJK aloitti uuden aluevaltauksen ja alkoi liikuttaa niin miehiä kuin junnuja jäällä sekä Kinnulassa että Piispalan jäähallissa. Perheille järjestettiin yhteistyössä Pesistiimin kanssa luitelutapahtuma Joulun jälkeen ja samaisena ilta kohtasivat vielä Kinnulan kiekkolegendat eli 70-80 -lukujen silloinen Kimmojen edustusjoukkue sai vastaansa 90-luvulla Kimmoja edustaneen joukkueen. Tapahtuma keräsi todella pajon yleisöä.

Taphtumista 2012 mainittakoon oivan suosion saavuttanut hankfutisturnaus, Muholan hiihtokilpailut, Kinnulan vahvin mies- ja nainen kilpailu jne yme ja tms.

Kaudelle 2012 seura teki myös oman seurajulkaisunsa eli seuralehden, joka jaettiin jokaiseen Kinnulaiseen kotiin ja lehteä meni runsaasti myös Kinnulan ulkopuolelle.

On niin paljon eri ihimisä, tahoja, joita pitäisi kiittää eli KIITOS KAIKILLE KAUDESTA 2012


KAUSI 2011

MJKoon kaikkien aikojen jalkapallokesä tähän saakka oli kausi 2011. Aika huikea! Kolme junnujoukkuetta, miesten joukkue, naisten joukkue, usea junnuturnaus, paljon pelaajia treeneisssä, kaikkiaan 98 kpl yksittäistä ottelua kauden aikana.

Tämä kulunut kausi 2011 oli myös ensimmäinen kausi, kun treenailtiin syys-talvi-kevätkausi kerran viikkoon lauantaisin aamuvarhain junnujen kanssa kirkonkylän salissa. Olishan tuo treenivuoro hieman myöhäisempikin voinut olla, mutta eipä se paljoakaan junnujen menoa haitannut ja karisivatpa ainakin viimeiset unihiutaleet silmiltä ennen viikonlopun viettoa.

Alkutalvella ja keväällä suunnattiin myös pariin otteeseen Piispalaan fudishalliin treenailemaan/pelailemaan ja samalla oli mahdollisuus myös harrastaa uintia, keilailua jne. Se oli semmosta lämmittelyä ja virkistäytymistä tulevaa kohden. Itse asiassa monelle junnulle jo mieluinen tuttavuus tuommoinen pressun alle rakennettu täysimittainen keinonurmihalli...keskellä talvea nurmelle pelaamaan.

Miehet tekivät paluun parin vuoden jälkeen Keski-Pohjanmaan kutosdivariin. Lohkojako osoittautui varsin mielenkiintoiseksi ja jo ennakkoon oli tiedossa, että lohko johon paluun tehneet miehet sijoitettiin oli selkeästi kovatasoisin tai sanotaanko näin että siellä oli pari todella kovaa nippua. Pelireissut olivat myös pitkiä, johon miehet toki aina ovat tottuneet, mutta tänä kautena ei alle 120 km säteellä löytynyt yhtään joukkuetta samaan lohkoon. Miesten joukkue uusiutui todella paljon tälle kaudelle. Joukkueeseen tuli kymmenkunta uutta pelaajaa, joista suuri osa vielä C ja B-junnuikäisiä. Moni ei miesten varaan paljoa laskenut ja kyyti olikin ajoittain hyvinkin kylmää, mutta pari hienoa tasapeliä ja muutama hyvä ensimmäinen puoliaika. Kauden aikana kohdattiin myös ystävyysmatsien merkeissä Lestijärveläisten kokoama joukkue kahdesti. Niistä nippa nappa MJKoon miehet nappasivat voitot. Että ei kautta ilman voittoa ja tasuria. Vaikka pisteiden valossa kausi ei nyt mikään menestys ollut, niin hienointa oli se, että joukkueeseen kuului yli 20 pelaajaa ja tulevaisuus näyttää todella hyvältä.

Naiset pelailivat kesän 2011 pariin kertaan viikkoon Muholassa ja taisivatpa välillä pelailla kirkonkylänkin kentällä. Naisilla oli myös todella laaja pelaajarunko kesän mittaan. Parhaimmillaan Muholassa taisi kirmata yli 20 mimmifutaajaa. Kauden aikana naisista koottu joukkue kohtasi pariin kertaan D-junnumme kuin myös kahdesti VJKoon C/D-tytöt. Vielä niin D-junnumme kuin VJKoon tyttöjen joukkue osoittautuivat aavistuksen etevämmäksi kuin mimmifutaajamme, mutta paljon kehittymistä keväästä myöhäiseen syksyyn tapahtui.

Junnujoukkueitä sarjoihin ilmoitettiin 3 kpl eli F8, E10 ja D12 -junnut. Lisäksi eri ikäryhmien joukkueet osallistuivat kauden mittaan Ylivieska, Jyväskylä ja Nordea-Cuppiin. Kauden aikana kohdattiin muutaman kerran Viitasaaren, Pihtiputaan kuin Toholamminkin eri junnujoukkueita. Sarjoissa turnausmuotoisiin sarjoihin osallistuneet F8 ja E10-junnut esiintyivät maailmalla edukseen kuten myös D12-junnumme piirisarjassa. Paljon maukkaita voittoja kauden mittaan napsahti jopa isoista seuroista ja varsinkin turnauksissa ihmeteltiinkin mikä ihme on ja mistä tulee tämä oranssi-musta MJK. No nyt sen aika moni tietää koko Suomenniemeä myöten. Tärkeintä kuitenkin on, niin kävi miten kävi niin kaikki saivat pelata ja paljon. Paljon mahtavia, hauskoja, jännittäviä hetkiä ja elämyksiä eri junnujoukkueemme kauden mittaan tarjosivat ja varsinkin D12-junnumme esittivät aika ajoin piirisarjassa uskomattoman hienoa fudista. Hyvä D-junnut ! Pikkujunnuillemme turnauksien lisäksi hieno kokemus oli varmasti myös Muholassa järjestetty F8 ja E10-junnujen piiriturnaus, johon osallistui n. 150 junnupelaajaa vanhempineen ja valmentajineen Keski-Pohjanmaan eri joukkueista ja taisi käydä, niin että Muholan kylän väkiluku jos ei nyt ihan kolminkertaistunut niin ainakin kaksikertaisuus tuona heinäkuisena lauantaina, ei kyllä se kolminkertaistui.

MJK sai kauden 2011 jälkee myös tunnustusta toiminnastamme Keski-Suomen urheilujuhlassa saaden vuoden urheiluteko palkinnon ja myös Keski-Pohjamaan urheilugaalassa MJK huomioitiin. Nämä palkitsemiset tulivat hieman yllättäen, kun emme oikein mitään osanneet odottaakaan eli suuri lämmin kiitos huomioimisesta! Kiitos palkinnoista kuuluu tietenkin kaikille toiminnassamme mukana oleville.

MJK puuhasteli myös aktiivisesti erilaisten tapahtumien suhteen. Heinäkuussa järjestettiin Kinnulan vahvin mies/nainen kilpailu, joka kevyesti ukkosen säestämänä onnistui vallan hienosti. Kausi 2011 päätettiin järjestämällä Kinnulassa yhteislauilta joulukuussa, jossa laulettiin joululauluja oikein porukalla.

Loppuun vielä SUURI KIITOS kaikille eri tavoin toiminnassa ja hengessä mukana olleille eli siis kaikki eri joukkueiden pelaajat, vanhemmat, huoltajat, sponsorit, tuomarit, talkoolaiset, fanit yms.

Kiitos myös Tuumasta Toimeen -työntekijöille, jotka jo usean vuoden ajan ovat avustaneet Muholan jalkapallokentän hoidossa oman talkootyömme lisäksi, niin myös kaudella 2011.

Kiitos Kinnulan Nuorten Työpajalle, joka teki meille todella tarpeeseen eri kokoisia juniorimaaleja tälle kaudelle. Niistä oli pitkään pula, mutta hienoa, että nyt ne Muholaan on vihdoin saatu, kiitos!

Kautta 2012 odotellessa, siellä uudet matsit, turnaukset, treenit, tapahtumat ja kuka tietää mitä vielä ...odottavat...no sen näemme ja koemme sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Ja muistakaa, että KAIKKI PELAA !


Kausi 2010

Kausi 2010 aloitettiin tositoimin jo huhtikuun 2010 lopussa junioreiden osalta. Miesten edustusjoukkueen osalta edellistalvena kaavailtiin useammankin kerran paluuta viheriöille kaudeksi 2010, mutta tällä kertaa vielä se viimeinen innostus uupui, ja moni pitkään joukkueen parissa toiminut totesi, että vaikka joukkue ehkä olisi saatu parsittua jollain tapaa kokoon, niin riittävää määrää miehiä ei kuitenkaan ei ollut lähdössä mukaan.

Paluu junnujen pariin. Keväällä 2010 aloitimme treenit jo hyvissä ajoin eli hyvä että jäät olivat sulaneet nappulakenkien alta, koska olimme ilmoittautuneet keväiseen turnaukseen Pohjanmaalla, joka kuitenkin ilmoittautuneiden joukkueiden vähyyden vuoksi peruuntui. Se ei tahtia kuitenkaan hillinnyt, päinvastoin. Alkukesästä treenillisesti asetimme tavoitteeksi "joukkueen johdon" puolelta lähinnä tavoitteeksi sen, että kaikki innokkaat saisivat pelata niin treeneissä kuin peleissä mahdollisimman paljon. Tottakai treeneissä myös tultaisiin tekemään paljon muuta, jotta mm. tekniikka ja pelisilmä, oivaltaminen jne kehittyisivät kesän mittaan ja se, että jalkapallo on ennenkaikkea joukkuepeli, jossa jokaisella joukkueessa on tärkeä rooli. Mukava on ollut huomata, että kun kesällä 2009 lähdimme junnujen kanssa treenailemaan, niin paljon on kehittymisträ tapahtunut niistä ajoista. Uutena asiana aloitimme treenit myös Kinnulan kirkonkylällä eli kaudella 2010 meillä oli treenit kaksi kertaa viikossa. Pelillisesti oli tarkoitus järjestää muutama ystävyysottelu naapurikuntien kanssa sekä haasteottelut junnujen vanhempia vastaan.

Alkukesä antoi jo viitteitä tulevasta. Edelliskaudella innostus oli ollut jo suurta ja tulevalle suvelle otaksuimme, että suunnilleen samoilla mennään. Ei ihan samoilla menty, varsinkaan alle 9-vuotiaiden osalta, vaan hyvin kuvaavaa on se, että ensimmäiseen matsiin Pihtiputaan Tuiskua vastaan pelaajia alle 9-vuotiaissa oli lähes 30 junnua, joten jääkiekkotermein meillä oli pelissä yli kolme ketjua peluutettavana. Se loi jo haasteita valmennusportaallekin. Pihtiputaasta tuli jo edelliskaudesta hyvä partneri otteluiden järjestämisen suhteen ja samaa linjaa jatkettiin myös kaudella 2010, pelattin matsit useilla eri joukkueilla niin Muholassa kuin Pihtiputaalla. Miellyttävä uusi tuttavuus oli Toholammin Urheilijat, joiden kanssa myös pelattiin niin vieraissa kuin kotona. Tuloksellisesti otettiin enemmän takkiin kuin voittoja, mutta oikeastaan sillähän ei ollut mitään väliä paljon peli päättyi, vaikka tottakai aina lähdetään tosissaan otteluun, se on jo paras tapa kunnioittaa ja arvostaa vastustajaakin. Pääasia, että kaikki saivat pelata, osallistua ja pitää hauskaa nahkakuulan perässä. Ilolla voimmekin todeta, että asenne junnuilla oli ainakin kohdallaan. Niin ja tosiaan niistä vanhempia vastaan käydyistä haasteotteluista...niissä nuoremmat junnut pyörittelivät äidit pyörryksiin ja isille tuli seinä vastaan vanhempien junnujen kanssa. Noh ehkä näissä matseissa äidilliset ja isälliset vaistot ja piirteet hieman edesauttoivat pelien kulkua ja lopputulosten muotoutumista.

Kesällä 2010 MJKoon junnut hankkivat myös itselleen hienot oranssi-mustat peliasut, niin paidat, shortsit kuin sukatkin. Asuja tilattiin kaikkiaan lähes kuusikymmentä, joten alkuperäisistä kaavailuista poiketen niistäkin muodostui aikamoinen järjestely johtuen suuresta määrästä, vaan olihan niissä hienoa esittäytyä pelikentillä.

Miehet eivät kaudella 2010 lähteneet sarjatoimintaan mukaan, vaan treenailivat kesän Muholan stadionilla perjantai-iltaisin. Pelaajia oli runsain mitoin myös "ukkojen" puolella kuntoa kohottamassa ja hauskaa pitämässä. Kaudelle 2011 miehet ovatkin palaamassa pelaamaan sarjaan Keski-Pohjanmaan puolelle.

Vallan odottamaton, positiivinen yllätys tapahtui loppukesästä, kun naiset aloittivat jalkapallon pelaamisen, ja jos miehiä kävi kesällä paljon, niin oli naisiakin ollut varsinkin ensimmäisissä treeneissä todella sankka joukko. Mimmifutis oli saapunut Muholaan ja Kinnulaan. Junnut ja naiset jatkavat treenailemista kesäkauden päätyttyä kirkonkylän liikuntasalissa kerran viikkoon. Miehet kasailee joukkuetta ja uskoisimme, että viimeistään kevätpuolella 2011 nämä ennenkaikkea ikuisesti lahjakkaat miehet aloittavat treenailemisen...katsotaan kuinka käy.

Vuotta 2010 on vielä jäljellä ja jo pidettyjen päättäjäisten lisäksi MJKoon puuhaporukka järjestää pikkujoulut lapsille marraskuun lopulla. Ohjelmassa on mm. livebändi, jouluista ruokaa ja juomaa, joulutunnelmaa/-fiilistä ja ehkä hieman junnukaraokea, saas nähdä mitä saamme aikaan .

Kaikki Pelaa !


Alkuajoista kevääseen 2010

Aika kultaa muistot, niinhän sitä sanotaan, mutta ei kyllä haittaa, ei niin yhtään ja tämä tulee näkymään myös allaolevassa tekstissä. Muistot ja jutut palaavat usein mieliimme, kun pelaajien kesken tapaamme. Sarjatoiminnasta MJKoon miesten edustusjoukkueella on nyt taukoa, mutta kenties palaamme vielä. Edelleen pelailemme miesten porukalla kuntoilumielessä Muholan hienolla, talkoovoimin tehdyllä nurmikentällä ns. vanhalla urheilukentällä viikoittain. MJK niittää edelleen myös mainetta aina Jyväskylää myöten, jossa usea entinen MJKoolainen pelaa MJKoon nimen alla harrastesarjaa.

Muholan kylällä jalkapalloa on harrastettu, voi jo melkein sanoa iät ja ajat. Hyvin on muistissa, kun pikkupoikana samanikäisten kevereiden kanssa aloitimme pelaamaan "isojen" kanssa ja en tiedä oliko meistä vielä silloin enemmän haittaa kuin hyötyä, kun miesten jaloissa vaahtosammuttimen kokoisina pyörimme, mutta innostus oli kova. Niistä ajoista on kulunut jo kohta kolmisenkymmentä vuotta. Otettakoon se aika historian alkulähteeksi, vaikkakin ennen sitä aikaa, kun meidän ikäryhmänne oli junnuja, jalkapallo on ollut monelle sydäntä lähellä oleva laji ja on edelleen. Kuningas jalkapallo, tuo maailman ylivoimaisesti eniten harrastajia keräävä laji. Näin kesällä 2010 elämme hienoja aikoja seuratessamme juuri alkaneita jalkapallon MM-kisoja Etelä-Afrikasta.

Muholan koulun kenttä, hiekkakenttä, oli areenamme n. kolmisenkymmentä vuotta sitten. Maaleina meillä oli milloin rautaputkesta tehdyt maalit tai milloin kakkosnelosesta naulasimme maalikehikot kokoon. Hyvin kuvaa tilannetta verrattuna nykypäivään, se että muistini mukaan yhdellä taisi olla ihan oikeat nahkaiset nappulakengät. Muut mennä vilistivät lenkkarein, jotka loppukesästä jo olivat aika repaleiset ja uusien hankinta oli edessä. Pelasimme useana iltana viikossa kesän ajan aina myöhäiseen syksyyn. -

1980-90 lukujen taitteessa jouduimme "tukalaan" tilanteeseen, kun ns. Muholan uudella koululla alkoi remontti ja hiekkakenttä jäi remontin jalkoihin. Missäs nyt enää pelaisimme? Oli aika siirtyä nykyiselle areenalle ns. Muholan vanhalle urheilukentälle. Silloin kentällä kasvoi miehenkorkuista mäntyä ja jos minkälaista pajukkoa ja luonnonheinää. Oli aika ottaa puusto sanan mukaisesti käsiin ja repiä porukalla kaikki puusto irti juurineen, jonka jälkeen kenttää hieman tasailtiin konevoimin. Myöhemmin kentälle myös ajettiin muutaman kuorma hiekkaa tasaamaan ja kovettamaan hienojakoista hiekkapohjaa. Ja taas kakkosnelosesta sahaamalla ja naulaamalla maalikehikot ja pelit käyntiin, olihan se hienoa. MJKoon ensimmäinen peli pelattiin tämän kentän käytön aikoihin silloisessa muodossaan, ei toki Muholassa, vaan Lestijärvellä kahteenkin otteseen.

1990-loppupuolella alkoi pikkuhiljaa hiipiä puseroihin ajatus, josko luonnonheinikko/hiekkakenttä tulisi kunnostaa kunnolliseksi nurmikentäksi . Ajatus sai enemmän ja enemmän tuulta purjeisiin ja sitten alkoi tapahtua. Oli aika kaivaa traktorit ja aurat esiin ja kääntää koko kenttä. Kunta toimitti maa-aineksen ja konetyö suoritettiin kahdella traktorilla ensin takalanoin tasaillen ja sitten rulla- ja piikkikarhein tasaillen. Elettiin myöhäistä syksyä. Lopulta kenttä saatiin tasattua, ja oli aika kylvää heinänsiemen ja jyrärä kenttä ja päästää se odottamaan tulevaa suvea.-

Odotettu seuraava kesä koitti ja innolla odotimme kuinka heinänsiemen alkoi kehittää versoja. Ja kyllähän se alkoi, jo puolen kesän maissa pääsimme ensimmäisen kerran kokeilemaan työmme tulosta. Aluksi kenttä oli hieman muhkurainen ja pehmeä, mutta niin se vain muovatui nykyiseen kuntoonsa.

Samaisena kesänä 1998 Pihtiputaalla järjestettiin jalkapallon puulaakiturnaus, johon päätimme osallistua. Kokemus oli hieno ja tuloksellisestikin tulos oli mainio, joten kotiintuomisina oli turnausvoitto ja loppuottelussa kaadoimme vastustajan kuin konsanaan Ranska Brasilian sinä kesänä käydyissä jalkapallon MM-kisoissa 3-0.-

Tämä oli meille varmaankin se lopullinen sysäys, ja potku takalistoihin, että voitaisko kokeilla ihan sarjassa pelaamista, ja niin seuraavana vuonna tulikin se hetki, kun oranssipeliasuiset miehet suuntasivat kohden Jämsää paikallista palloseuraa vastaan ja oliko kysymys lie sitten tietynlaisesta hurmiosta, innostuneisuudesta, mutta sieltä tuli heti yksi seurahistoriamme suurimmista voitoista. Ensimmäinen koti-ottelu pelattiin yli satapäiselle yleisölle Muholassa Multian MultiAntseja vastaan ja vielä siitäkin tuli niukka voitto. Olimme lähteneet tielle, jonka kestosta emme silloin tienneet mitään. Sitä kesti kymmenen vuotta. Sarjaotteluja takan on n. 150 matsia, joista suunnilleen puolet Muholan areenalla.

Kuningas Jalkapallo, tämä niin vaikea sekä teknisesti, taktisesti ja valmennuksellisesti haastava laji oli voimissaan Muholassa. Ensin vaikutimme Keski-Suomen piirissä muutaman vuoden, jossa tuloksellisesti kuljettiin keskikastissa. Pelaaminen ei aina ollut helppoa ja vaikeitakin aikoja elimme mm. miehistövajausten takia, oli kiireitä sekä loukkaantumisia, jotka kuuluvat olennaisena osana jalkapalloiluun ja kiireet ja menot eritoten alasarjapalloiluun. Välillä tuli lunta kesähelteellä tupaan kuormakaupalla ja otimme suurinumeroisiakin tappioita. Miehistävajaukset ja loukkantumiset olivat vain syitä syiden joukossa, muutamissa koitoksissa vastustajat olivat vain yksinkertaisesti niin paljon parempia joka osaalueella, ettei meillä ollut jakoa. Koutsi olisi voinut hyvällä omalla tunnolla jo 10 minuutin pelin jälkeen sanoa., että pojat, "me on kuulkaas hävitty tää peli". Pääsääntöisesti pelit olivat kuitenkin tasaisia, milloin tuli voitti, tasuri tai tappio. Keski-Suomen piirin toiseksi viimeiselle kaudelle osui kohdallamme ehkä se ikimuistoisin ja panoksellisesti merkittävin ottelu. Pääsimme nousukarsintoihin ja vastaan asettui Jämsänkosken Ilveksen II-joukkue. Oli pitkä pelimatka edessä kun loppukesäisenä lauantaina suuntasimme kohden Jämsänkoskea. Puitteet olivat hienot, kenttä oli upeassa kunnossa ja vastustaja oli kova. Oli edessä hieno hetki. ei ollut ihan normaali sarjapeliifiilis.Matsi eteni tasaisena, ja ninhän siinä kävi, että varsinaisen peliajan jälkeen tilanne oli tasan. Oli edessä kutkuttava jatkoaika. Silloin ei ollut kultaisen maalin sääntöä vaan jatkoaika pelattiin loppuun oli tilanne mikä tahansa tuli maaleja tai ei. Ensimmäinen jatkoajan puolisko edettiiin maalittomana ja tuomarikin jo alkoi antamaan ohjeita rangaistuspotkukisaa silmällä pitäen. Sitä ei kuitenkaan tarvittu, sillä MJK siirtyi johtoon toisella jatkoajan puolikkaalla. Loppuhetket olivat jännittävät ja kuten yleensä käy niin vastustaja pääsi rummuttamaan ja jouduimme puolustuskannalle. Saimme kuitenkin taisteltua ja pidettyä johtoasemamme ja rangaistuspotkukisaa ei tarvittu. Nousu oli varmistunut. Myöhemmin nousu kuitenkin vesittyi, koska piiri ylläen päättikin, että sarjaa uudistetaan ja voitolla ei sinällään ollut mitään merkitystä, jota edelleen kovin kummastelemme, jos kerran laaditaan säännöt, niin miksi niissä ei pysytä? Meidän taisteluamme merkitystä se ei kuitenkaan himmentänyt, vaan pelaamalla olimme paikkamme ansainneet.

Oliko tämä sitten alkusysäys sille, että päätimme siirtyä Keskipohjanmaan piirin puolelle ja samalla pääsimme tutustumaan uusiin joukkueisiin Pohjanmaan puolella. Meillehän se oli käytännössä sama, että kummassa lohkossa pelasimme. Meillä oli aina pitkät vieraspelimatkat. Keskipohjanmaan ajoilta jäi hyvät muistot. Järjestelyt toimivat piirissä hienosti. Huokui, että Keskipohjanmaalla jalkapallokulttuuri elää voimakkaana. Tuloksellisesti olimme ns. keskikastin joukkue, välillä hieman keskikastin yläpuolella, välillä alapuolella. Kausi 2008 jäi tällä erää MJKoon miesten edustusjoukkueen viimeiseksi yksinkertaisesti siitä syystä, että podimme pahaa miehistövajausta.

Jalkapalloilu Muholassa nousi uuteen kukoistukseensa vuonna 2009, kun MJK alkoi vetää tunnustellen lapsille ja nuorille suunnattua jalkapallokerhoa. Lähtiessämme vetämään touhua, niin meillä ei ollut mitään tietoa kuinka moni innostuu lähtemään mukaan. Oli vallan kiva huomata ja mikä näissä touhuissa on paras kiitos, kun se suuri joukko lapsia ja nuoria saapui kentälle ensimmäisellä kerralla, josta nyt edelleen jatkamme. On tärkeää, että lapsi ja nuori harrastaa laajasti useita lajeja tietokonepelien, mesetysten, facebookin ja tv:n katselun yms. lomassa. Viime vuonna 2009 pelasimme junnujoukkueille yhden turnauksen Viitasaarella, joka olikin hieno kokemus niin lapsille kuin meille kentän laidalla olleille. Vielä loppukesästä kohtasimme Pihtiputaan Tuiskun vastaavat junnujoukkueet sekä kotona että vieraissa, joissa Tuisku osoittautui kolme kertaa paremmaksi ja kertaalleen pelasimme tasurin.

Eletään kesää 2010 ja uudet kujeet ja haasteet odottavat.

Kaikki pelaa!


   
Lisää uutisia
Muholan Jalkapallokerho
«  Marraskuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930
 
Kategoriat